Trevlig helg!

WOW mikä weekend, ihan huippua 8)

Perjantaina improttiin antaumuksella, käytiin auringossa ja ruohossa ja saunassa ja luotiin musataidetta. Jälkeenpäin syötiin pizzaa ja bostailtiin Professornissa, kisattiin siitä kenen mom on milloin mitäkin. Hawaiin jaoin kreikkalaisen Natasan kanssa, jolla on maailman suurin tukka 8)

Alma kutsui miut mukaansa edellispäivänä vuosia täyttäneen kaverinsa luo iltaa istumaan. No miehä läksin koska oon täällä opetellu sanoo JOO kaikelle spontaanille ja jännittävälle! Kaveri asui VENEESSÄ?! Aivan törkeen siisti miljöö, vaikka vähän hirvitti pimeässä satamassa punaisten valojen ympäröimänä kulkea etsien oikeaa osoitetta, olivat siirtäneet paattia niin miun guide oli hieman hukassa. Päästiin kuitenkin lopulta perille ja paikka oli kyllä näkemisen arvoinen (koska oon amatööribloggaaja ni miul ei tieteskää oo kuvia, sorry...); kannelta astuttiin viihtyisään värillisin lampuin valaistuun oleskelutilaan, jossa mukavannäköset penkit reunusti koko komeutta suurien tyynyjen kera. Alas "hyttiin" laskeuduttiin iha saakelin pienestä kolosesta, pelkäsin ettei miu takamus mahu siitä mut iha nätist mie sinne sujahin ^^

Alhaalla meitä odotti tosi lämmin tunnelma, pienellä pöydällä oli elävii kynttilöitä ja valtaisa määrä pahvimukeja, joista oli nautittu Irish coffeeta, jota meillekin tarjottiin. Takassa loimus tuli ja kaarevaan seinään nojatessa rentoutui väkisinkin. Porukka oli kiinnostavaa, juttelin yhden juristiks opiskelevan tytön kanssa, joka oli työskennelly Amnestylla (ja joka esitteli auliisti "hevosnaamaansa" meidän muiden viihdykkeeksi, muahaha!), hää kehotti miuta ilman muuta hakemaan Amnestyn harjottelupaikkoihin, kun sopiva tilaisuus koittaa! Parasta oli ko sain vihdoin treenata miun ruotsia, ja ymmärsin varsin paljon muidenkin puheesta, en kaikkee mut onneks oon hyvä esittää et oon iha ines vaikken oliskaa :D 

No lauantaitapa sitten olikin odotettu jo pieni ikuisuus, suunnitelmissa queer-baarin valloitusta ja kemuja Moving Images and Gender -kurssilaisten kesken. Jälkimmäinenhän peruuntui sitten vähäisen osallistujajoukon vuoksi, tai siirtyi myöhempään ajankohtaan. Moinen takaisku ei onneksi vaikuttanut illan varsinaiseen tavoitteeseen. MUTTA ennen illan rientoja myö lähettii Emman kanssa käymään kaupungilla kahtoo miulle uutta laukkua JA kenkiä syystä että: 

alko käydä vähäse vaaralliseks kävelemine noitte kans...

...ko ol pohjast puolet kadont jonnekkii. 

Viel ko vetoketju räsähti rikki siin kohtaa ko hiimailin yhen sopivan kenkäparin kanssa jotta otanko vai jätänkö nii päätös oli tehty, kohtalo puuttunut peliin... Tässä uudet kaunokaiseni (toivottavast kestäävät kovaa kulutusta hippusen edeltäjiään paremmin):

Käytiin Emman kanssa vielä Kulturhusetilla supermakosal porkkanakakulla ja sit tallustettii kotiin vessapaperihankintojen kautta. Alma oli koittanu hädissään soitella viis kertaa ja pistää yht mont viestii ja mie en ollu kuullu mittää enneko melkee kotiovel, täytyy vissii vähäse säätää tuon uutukaispuhelimen asetuksia... Tehtii plääni et hää tulis tähä meille ensteks ja lähettäis täst sitten kohti Södermalmia koha kerittäis. Loistosuunnitelma (kert pisti vipinää miuhu ja Emmaan ja saatiin vähän siivottua) vaik lopult eihä se tietenkää toteutunu, vaan tehtiin tärskyt Slussenin metroasemalle. Joukkoon oli liittyny aiemmin mainittu Natasa parin kaverinsa kanssa ja jatkettiin matkaa Globeniin. Piti pistää juoksuks jotta ehdittiin Slakthusetiin ennen pääsymaksun perintää, hyvä alkulämppä!

Klubilla oli monta erityyppistä musaa soittavaa puolta ja tarpeeks tilaa sekä hengittää et välist istahtaa, vaikka porukkaakin oli paljon. Juomat oli kalliita (ei erityisen kauniita kuten kirjoitin ensin, miul o ehkä vähäse ajatus kateis nyt mut koettakaa kestää peräs!), ja otin vaan yhen oluen (yäk), jonka join puoliks ja oikeestaan totesin taas et senkin olis voinu jättää väliin; mihin noita holeja tarvitaan ko on niin mahtavaa seuraa ja fiilis ja puitteet kohillaan muutenkin! Joka tapaukses reivaukset alko hyvin luontevasti saman tien ja kesti no, koko ihanan illan :)

Illan kovimmat badassit:

Alman kanssa oli aivan huikeet muuvit, niin parasta ko on tommone tyyppi jonka kanssa voi vaa olla tasan niin goofy ja ridicilous ko hyvält tuntuu ja reivata ko viimest päivää! Se on ehkä parasta mitä tiedän, riehuu ja liiotella ja taipuu mihi ikinä asentoo ja vaa nauttii musast ja täydellisestä vapaudesta ja oman kropan yllättävistä ulottuvuuksista, haha :D Mei jorailut jatku sillokii ko piti vähä lepuuttaa jalkoi sohvannurkas, oli skabaa jos minkälaista ja välil käytii vähä venyttelee partsilla ja siirtymät puolelt toisellekin täyty hoitaa biitin tahtiin. Se on just oikee tapa viihtyy hetkissä ♥

-----

Emma oli vielä hereillä kun kömmin kotiin, täällä se naputteli raporttia valtaisan flown vallitessa (sil o ollu se jo hiton pitkään ja jatkuu yhä, voi ko saisin imastua itelleniki osan siitä, ois tarvetta nääs seuraavan dedarin lähestyessä...). Miul oli iha älytön onnenpuuska ko istahin miun nojatuoliin voipuneena täydellisen rentouttavan ja hauskan illan jälkeen ja Emman hentonen musa soi hiljaa ja lempee naputus kuulu ja meinas taas tulla itku silmää et ei oo totta, voiks tämmöst oloo olla ja tämmöst eloo. 

Tänään lojuin sängyssä yhteen saakka, enkä mie tähäkää mennes oo mitää kovi ihmeellist saanu aikaan. Oon vaan fiilistelly eilistä ja kattonu Putouksen (huikee jakso!) ja vähäse tsättäilly tovereiden kanssa. Tiistaiks olis taas artikkeleita luettavana ja viikon päästä toisen esseen palautus, Disagreeing with a scholar, ei sit sen haastavampaa... Mut mie luulen et tää ilta kuluu täs J. Karjalaista fiilistellen ja kotona lojuen. Alotetaan arki sitten huomenna :)

Terkuin, Aamutukkainen ja Yhä Yöpaidassa

PS. Thanks for photos Natasa ^^

Vansinnigt lycklig människa, ganska irriterande :P

Moi moi moiiii!

Miulla on ihanaa, kuten arvata saattaa. Paula sanoi että hehkun ja niin kyllä hehkunkin!

Oon saanut nauttia aivan mahtavasta seurasta viimeisen viikon aikana, on uuden ystävän kanssa käyty kahvilla ja laulamassa kuorossa ja vähän improiltu ja syöty korvapuusteja, harrastettu "ahkeraa opiskelua" ja yllärikahvinkin hörppimistä.

Ahkeraa opiskelua. 

Yllärikahvia.

Eilen käytiin leffassa. Alkuperäissuunnitelma Blå är den varmaste färgen vaihtui pituutensa vuoksi The secret life of Walter Mittyyn, joka johdatti yllättävän isoihin tunnekuohuihin maisemakuvillaan. Siitä on puolisentoista vuotta kun näin Ben Stillerin Reykjavikissa, mahtoiko olla silloin juuri siellä juuri tätä leffaa kuvaamassa, ken tietää. Joka tapauksessa tutuntuntuiset maisemat toi ihan kauniita muistoja mieleen ja itseasiassa saattaa olla, että ensi kesä tarjoilee mahdollisuuden lähteä kehittämään omaa aktivismia Islantiin! Mutta kassellaan. Elokuvan tarina oli makuuni aivan liian ennalta-arvattava ja turhan paljon tehostettu kovalla melulla MUTTA paras kohtaus on niin paras että tekee koko leffasta katsomisen arvoisen! Kokeilin ensi kertaa teatterin viimeistä penkkiriviä ja se tuntui hyvältä - eipähän kukaan hengitä niskaan tai kaada poppareita olan yli syliin, kuten seuralaiselleni oli aiemmin käynyt :)

Tuosta improilusta on kyllä tullut tosi rakas harrastus, oon käynyt jokaisena perjantaina vähän testailemassa noloilua ja hyppäämistä! Porukka on loistava, henki kannustava ja rento ja hauskaa on joka kerta! Emmakin on ollut mukana meiningeissä ja perjantai-iltaa on mukava jäädä viettämään porukalla pizzan ja oluen merkeissä, kuten näillä on ollut tapana. Tuskin maltan odottaa huomista.

Vielä vähemmän maltan odottaa lauantaita, jolloin suunnitelmien mukaan pääsen VIHDOIN kurkistamaan Tukholman queer-yöelämään!

Kyl tää on ollu yhtä hehkutusta tää elämä täällä. Sen tietää, kun ei kadulla kävellessään voi olla hymyilemättä, että on siellä missä pitääkin olla, siinä hetkessä. Nuuskuttelee ilmaa ja kas pari askelta voi ottaa silmät kii, vähän pyöräyttää hartioita ja siinä se on.

Ps. Miun Close Analysis Essay sai arvosanan C+, 79/100 pistettä! IHAN HUIKEETA 8) Siitä vaan sitten seuraavan kimppuun, ehkä huomenna. Tässä vielä tunnelmia tältä aamulta tovereiden osalta, iloa ja väsymystä ilmassa:

Hemma hos oss!

Mie täällä taas! Ensimmäisen esseeni palauttaneena, hieman yökyläilyä harrastaneena ja iloisesti täydellisen onnistunutta guacamolea maistellen. Hyvin menee! 

Ja suuri teitä koskettava ilonaihe on nyt se, että mie VIHDOIN löysin käypän pöytäliinan -> kehtasin ottaa kuvia täst kämpäst -> jotka jaan nyt teille 8)
(Koska blogger ei ole miun kaveri näiden kuvien asettelujen kanssa niin en lähde taistelemaan vaan laitetaan nyt tönkösti yhtenä pötkönä kuvainfoa tulemahan!)
Täältä pesee:

RUMAT ENSIN, tässä harmaa eteisemme :D
Ulko-ovi tosiaan suoraan edessä ja vasemmalta pääsee vessaan.
Oikealta löytyy miun vaatekaapit ja niiden takaa pieni syvennys...

...jonne mahtuu kenkulit... 

...sekä takit, pipot, huivit sun muut! HYVÄ! 

Kuvia pitää olla, ja väripilkku kans!

Ja keittiömme, tadaa! Vain teitä varten siistinä :D 

Olennaiset yksityiskohdat värien vuoksi ^^

Hyvin tuossa mahtuu yhtä asiaa tekemään.
Mutta vain yhtä kerrallaan :)

PARAS PAIKKA: Oma peti <3 Ja rakkaista kuvia seinällä, jos oot rakas eikä siu kuvaas oo siellä ni oot velvollinen lähettämään sellaisen. Osoitteen saa yksityisviestitse :) Pus pus! 

Tält näyttää ko nojaa jääkaappiin ja kahtoo suoraan etiäppäi!
Tilaa ei iha järettömäst oo, mut kyl tuost kaks ihmist mahtuu kerralla kulkemaan.
Ja tuo tuoli on miun datauspiste, lähinnä siksi että oon edelleen johdon päässä;
miun läppäri ei ota internetyhteyttä vastaan langattomasti. Siksipä siis tässä!
Mut edistystä on tapahtunut, koska eilen pääsin jo pöydän ääreen kun vähän pidennettiin sitä ^^ 

Miun paras hyllynväli <3 (Ps. Hallon Soda, Uusi addiktioni)

Paras kuva-asetelma mihin tuolla hetkellä pystyin.
Koska kuvia pitää olla. Sanoinko sen jo?

Datauspiste. 

Emman tärkein kodinkone lienee kahvinkeitin. ^^

No se pöytäliina nyt vielä kerran. Ei ehkä paras kaikista, mutta paras halvalla saatavista. Ja sehän riittää :)

Pakollinen vessakuva - omistettu äidille.
Ihan siistiä on!

Kaapissakin on mukavasti tilaa kaikelle tarpeelliselle.
Ja tarpeettomalle. Ja alapuolla tilaa pyykeille. Se on eritärkeää.

Ja täs 1/2 asukki testaa teinipeilitaitojaan kaikkien näiden vuosien jälkeen!
Olen oppinut putsaamaan peilin ennen kuvaussessareita, kehitystä on tapahtunut!
Moi moi moiii ja hirveest terkkusii toverit <3

Jag skojar bara!

Miul on ollu hyvin hupasaa eloa täällä Tukholmassa. Ollaan käyty Ikeassa sekä ensimmäisissä opiskelijabileissä, mie oon tullu hövelimmäks kahvinjuonnin suhteen ja mitäs kummaa, uus luurikin on toistaiseksi pysynyt handussa. Kovasti olis opiskeltavaa just nyt, mutta sen sijaan päätin viihdyttää teitä rakkaat toverit muutamilla kuivilla vitseillä, joista ensimmäinen tulee tässä:

Yritys 1. -199SEK

Yritys 2. -199SEK mut SUCCESS! 

 Seuraava tässä:

Kolmas lienee kuivin kaikista:

Rakkaudella,

"Rörliga bilder i genusperspektiv"

Meillä on sekainen koti, ruokaa kaapissa ja miulla toimii netti johdon päässä, Emmalla ilman. Miusta on ihanaa olla täällä!

Tunnelbana on tullut tutuksi ja systeemi tässäkin kaupungissa osoittautunut toimivaksi. Se joka on metrojärjestelmän keksiny on kyllä miun suurimpii idoleita, huh helppoutta! Tunnelbana-asemat on täällä ihan oma taiteenlajinsa, puhuttiinkin Emman kanssa että vois joku viikonloppu lähteä kiertoajelulle ja tutustua kunkin aseman persoonalliseen ilmeeseen. Jospa jotain kirjallisuuttakin sais aiheesta kaivettua esiin... Toistaiseksi molempien mieleen lemppariksi on jäänyt Hallonbergen, siellä ol ihania värikkäitä piirroksia! Ostettiin alkuun opiskelijahintaiset kuukausikortit, 560kr eli reilu 63€/30päivää. Halvin vaihtoehto on 90 päivän kortti, joka maksaa opiskelijalle 1540kr, ~58€/kk. Kyllä noi hinnat motivoi ihan mukavasti höyläämäänkin tuota sinistä läpyskää!

Rahaa menee kyllä muutenkin surutta tässä kaupungissa. Kolme turistipäivää tuntuivat lompsassa odottamattoman voimakkaana kevenemisenä. Ulkona syöminen maksaa tietysti paljon joka paikassa, mutta kun kahvilastakaan ei meinaa selviytyä alle sadalla kruunulla, alkaa jossain kohtaa tympäsemään. Samahan se on kyllä Suomessakin, siellä ei vain tule hirveesti turisteiltua... Mutta ei siinä, ruoka on ollut kyllä todella hyvää joka paikassa, ehkä kirjoittelen noista makuelämyksistä vielä ihan erillisestikin! Lähikaupan Hemköp:in hinnastot lienee aika samoissa Suomen kanssa, tosin miun tuntuman mukaan jotkut tuotteet on kyllä edullisempia. Esim 1,75 litran God Morgon -appelsiinimehutönikkä kustans täällä n. 2,95e, muistelen että Suomessa liikutaan vajaa viiden euron tienoilla. Miuta kyllä saattaa hämätä tämä eri valuutta, Emma oli sitä mieltä että tääl ois vielä vähän kalliimpaa. Kukkaron nyörit saa olla löysällä joka tapauksessa!

Sunnuntaina liikutin itseni RFSL Ungdom Öst:in vuosikokoukseen. Siellä oli huikeen kiinnostavaa ja mukavaa porukkaa ja kovin aktiivista toimintaa vuosikertomuksen perusteella! Oma osaamattomuus ruotsin kielen kanssa oli rasittavaa; ymmärsin paljon, mutten itse pystynyt tuottamaan mitään kovin monimutkaista sisältöä, ja epävarmuus kuuluu vielä hitautena ja takelteluna. Tajusin, miten persoonallisuudesta katoaa iso osa kielitaidottomuuden myötä. Se, ettei saa ilmaistua kerrassaan "timanttisia" ajatuksiaan ääneen rajaa aika paljon vaikuttamisen ja vaikutuksen tekemisen mahdollisuuksia. Sitä tuntee itsensä tyhmäksi väkisinkin. Mutta mie ilmaisin kiinnostukseni osallistua Suomi-Ruotsi-yhteistyöhön, eli perästä kuuluu, olkaa varuillanne Setan päässä ;)

Eilen maanantaina oli Orientation day, joka ei 3,5 tunnin kestostaan ja myöhäisestä ajankohdastaan huolimatta ollut läheskään yhtä puuduttava kuin vastaava tapahtuma kotiyliopistossa aikanaan. Väliin soitetut ruotsalaiset pophitit tekivät tunnelmasta jopa varsin leppoisan, ja erityisen ihana oli paikallisen
opiskelijaterveyden edustaja joka pisti ihan tanssiksi lavalle astellessaan! Upeeta, tommosen työn mieki haluun missä voi tehdä noin :D Tauolla jonkun tytön heijastinlenksu jäi kiinni miun laukun pinssiin ja joku totes et oiii miten romanttista. Sit yks kiinalaine poika tuli miulle juttelemaan ko oli kuullu ko Emman kaa haasteltii suomee, hää ties missä on Lappeenranta ja Jyväskylä, sinne oli jopa hakenut johonkin luonnontieteellisen maisteriohjelmaan. Maailma on pieni. Esittelypisteillä innoistuin useammastakin aktiviteetista, erityisesti improillat, Cinemondo-leffanäytökset + keskustelut ja naisopiskelijayhdistys Damlaget jäivät mieleen tutustumisen arvoisina vaihtoehtoina!

Tänään alkoi puolestaan ensimmäinen ja tällä hetkellä ainoa kurssi, jolle olen rekisteröitynyt; Moving Images and Gender. Kurssilla tarkastellaan mm. sukupuolta ja seksuaalisuutta sekä niiden muotoja ja esittämistapoja elokuvien saralla. Meidän kurssiohjelma koostuu ihan oikeesti elokuvanäytöksistä ja niitä edeltävistä luennoista sekä seuraavista analyyseistä. Tänään nähtiin jo ensimmäinen leffa, Paris is burning (http://en.wikipedia.org/wiki/Paris_Is_Burning_(film)), oli aika vinkeet puitteet sitä kahtoa ja ajatuksia herättävä dokumentti. Lisäksi meidän täytyy lukea iso nivaska artikkeleita, kirjottaa kaks kolmen sivun esseetä ja TÄTTÄRÄÄÄ "an 800-word encyclopedia entry on a cis-women or trans* media worker that they will upload to Wikipedia". Whoaa ja huhhuh! Mut siistiä 8) Miulla on pari tuttua perjantailta samalla kurssilla ja voidaan kauhistella työmäärää yhdessä. Mut 15 pinnaa tosta kurssista pitäis napsahtaa, en mie taida muuta tähän periodiin ottaakaan. Torstaina on ruotsin kielen tasokoe, jonka perusteella miulle suositellaan jotain kielikurssia. Pitää vähän selvitellä et riittääkö paukut oikeesti ton leffakurssin lisäksi mihinkään muuhun. Josko sitä ruotsia oppis vaikka järjestöhommissa :)

"Hurraa, olet niin hyvä vaimo!" hihkas Emma ko tuli kotiin ja kehotin häntä ottamaan tonnarisalaattia jääkaapista, ja oli tiskitkin tiskattu. Meillä on sujunut oikein hyvin, osataan antaa toisillemme henkistä tilaa fyysisen tilan puutteessa. Ja toisaalta ollaan myö tässä yhessäkin kaikkea häärätty ja höpötelty, mukavaa on ollut. Vielä kun saadaan tavarat purettua ja järjesteltyä niin voi arki alkaa. Sen toteutuminen vaan vaatii pikaista reissua Ikeaan, jonne suunnataankin jo heti huomenna. Lisäinfoa asunnosta kuvien kera tulossa siis lähipäivinä, pysykää taajuudella ;)

PS. Stockholms universitet on ihan selkeesti panostanu noihi kangaskasseihinsa, napakka materiaali ja viimesen päälle siistit saumat kielii puhtaasta laadusta. Kyllä kelepaa! 

Här är vi!

TÄÄLLÄ OLLAAN! Täpinöissämme 8)

Keskiviikkoaamuna lähdin jo anivarhain kahden matkalaukkuni kanssa raahautumaan asemalle. Soma pikkusisko oli jättänyt lapun vielä vessan pöydälle ja hippusen herkisti, mut toisaalta oli helpottunut olo, kun vihdoin sai mennä! Iskä saattoi asemalle ja siitä vielä seuraavalle, kun ehti junan ovet sulkeutua turhan hätäsesti...

Helsingissä mie luovutin kamat säilöön kuudella eurolla siks aikaa että kävin katsomassa Adelen elämän. Kannatti. Aikamoiset täpinät se jättikin, tuntui että kaikki aistit oli hippusen enemmän avoinna sen jälkeen. Suosittelen katsomaan, mutta valitkaa seuralaisenne hyvin tai menkää iteksee, mie ainakii kiittelin vierustoverin puutetta muutamien kohtausten aikana. Taemman penkkirivin rouvien oli pakko hippusen kuiskutella ko tais olla turhan intensiivistä hekumaa :D

Emman kanssa kun asteltiin putkea pitkin laivaan alkoi lähdöntuntu kutkuttaa masunpohjaa. Ja nälkä. Onneks ol buffet varattuna (sitähän tässä on tullut hehkutettua jo kyllästymiseen asti) ja oli kyllä hehkutuksen arvoista sapuskaa, kuten arvata saattaa! Siin myö sit viintä (!) maistellessamme tutustuttiin toisiimme horoskooppien ja perhesuhteiden pohjalta. On miul vaa mainio matkatoveri, se on jo käynt harvinaisen selväks 8) Yöl nautittii Midnight Drag-showsta ja nukuttii puhtais valkeis lakanois oikee onnistuneesti.


Laukkujen roijaaminen pitkin hiekotettuna sohjoisia katuja ei sovi miunlaiselle leidille, jonka käsivoimat on luokkaa jaksan avata oven... Mut siel vaa mäntii, tunnelbana-asemalle ja myöhemmältä hotellille. Hotel Micro osoittautui todella loistavaksi valinnaksi ja oltiin supertyytyväisiä siitä, että meillä on nää pari päivää aikaa hengähtää ennen orientaatioviikon alkua. 28e/yö/nenukki ei tunnu pahalta hinnalta näin siististä huoneesta lähellä kaikkea. Ja on ihanaa saada nukkua rauhassa muutama yö ja kerätä käsivoimia muiden powereiden lisäksi seuraavaa siirtymävaihetta varten.

Tänään myö oltiin oikein nohevia ja lähettiin aamusta rauhassa herättyämme kiertelemään olennaisia osoitteita. Selvitettiin tie Kotiin, joka osoittautui varsin käteväksi, Emman opinahjoon sekä omaani. Tunnelbana-verkko alkaa hahmottua ja itseluottamus suunnistuksen suhteen kehittyy jatkuvasti. Oli hauska käydä fiilistelemässä tulevia huudeja ja vähän kurkkailemassa kenties luvattomasti tuon asuntolankin käytäviä. Nimiämme emme eteisaulan listasta vielä löytäneet, mutta jotenkin helpotti jo se, että ympäristö vaikutti ihan mukavalta, lähellä on kauppa ja ilmeisesti päiväkoti, ja talon sisäpihalla tilaa hengittää. Meil tulee olee hyvä meininki!

Mie tapasin tänään myös miun vaihtaritovereita rekisteröitymis- ja tervetuliaisillan yhteydessä ja käytiin kuljeskelemassa laitoksen tiloissa. Filmhuset oli aivan törkeen hieno ja miun ensimmäinen kurssini Moving Images and Gender järjestetään ymmärtääkseni siellä. Toiset vaihtarit vaikuttaa tietenkin kaikki tosi mukavilta ja toivon, että ryhmäydytään nopsasti, vaivatta ja kestävästi. Tulee ihan huikea puolvuotinen näil kulmil ja näis joukois! Jes!