Bomull och Olycka

Hejssan!

Wikipedia-projekti completed, työni tuloksen voi tsekata täältä (aloittaessani artikkeli sisälsi kokonaista viisi lausetta ja listan yhdeksästä tunnetuimmasta elokuvasta).

Viikonlopun verran ehdin hengähtää vapaana opintovaatimuksista, ja hauska viikonloppu olikin! Perjantaina impron ja Professornin jälkeen jatkettiin Sthlm Reggae Klubbille, jonka yksitoikkoiset rytmit hytkytti ihan mukavasti, mut suurinta viihdettä tarjoilivat kuitenkin kanssahytkyjäni. Improporukka, paras porukka ♥ Hurjimmat meistä eli mie, Alma ja Markel, jatkoivat vielä hyväuskoisina kulkua kohti Gamla Stanin menomestoja, mutta jatkoille päädyttiin lopulta mäkkäriin... "FAIIIJJAH" raikui koko illan.

Markel juhlisti synttäreitään lauantaina ja Lappis-partyihin riensin siis minäkin! Pelasin beer pongia ensi kertaa eläissäni ja olin todella surkea -ei oo miulle luotu heittokättä, minkä saivat opettajat ja luokkatoverit todeta jo ala-asteen pallonheittokisoissa... Mut ehkä miulle rooleista osuvampi on kannatusjoukoissa, jotka ylsivät varsin näyttäviin suorituksiin musiikin inspiroimina! Markel sai lahjaksi ukulelen, jonka sointi loi ihanaa tunnelmaa yön pimeneviin tunteihin... No oikeesti mie riensin jo ennen kolmea viimeisellä bussilla kotiin, mut askel oli kevyt ja sydän sitäkin kevyempi. Oli oivallinen ilta, taas kerran.

Mut jottei tää bloggaaminen menis nyt ihan seitsemännes taivaas liitelyks niin olen päättänyt jakaa kanssanne vitsauksen, josta olen kärsinyt täällä Tukholmassa pyyhältäessäni. Nimittäin miulla on hajonnu täällä enemmän vaatteita ku varmaan kahtena viime vuonna yhteensä! Tässä kooste kehnoista vetimistä:

Ehkä muistatte nämä turjakkeet...

...joiden tilalle ostin 1,5kk sitten nämä kaunokaiset, jotka näyttävät nyt...

TÄLTÄ!

Kuitti on onneksi tallessa ja toveri Sara kehotti miuta viemään nämä takaisin liikkeeseen. Niin aionkin tehdä, heti huomenna. Kiukuttava osuus on se, ettei miulla oikeesti ole täällä muita käyttökenkiä. Seuraavat ostan kyllä Lappeenrannasta.

VAAN EI SIINÄ VIELÄ KAIKKI. LÄHESKÄÄN KAIKKI. 

Rakkaan juhlamekkoni sisävuori on revennyt.

No kuten kuvasta näkyy ni tää kangas tais vedellä viimesiään anyway, mutta niin se vaan tälle Tukholma-ajalle ajoittui tämänkin reiän ilmaantuminen. Kyseessä miun lempparihousut, olvat niin mukavat jalassa ja sähkönsinisetkin vielä :(

Tähän Your Facen puuvilla-silkki-paitaan onnistuin riuhtasemaan komean repeämän. Näitä ei kai oikein voi korjatakaan...

Tämän aikaansaaja on mysteeri; täältä ostamani Mexxin housut vilautteli paljasta kinkkua aivan yhtäkkiä yllättäin.

Vielä kun tossa kaupungilla viilettäessäni huomasin, että miun lempparikevättakin hihaan on ilmestyny tällainen nasty purkauma ni ei enää tienny pitäiskö itkeä vaiko nauraa. OIKEESTI!?

...JA VIELÄ...

Sokerina pohjalla: miun pitkään palvellut lempparilaukku. Otti ja katkes mokoma hihna. Tämän epäonnisuuden vuoksi olen yrittänyt ettiä tälle korvaajaa jo monta viikkoa, mutta yhtä oivin ominaisuuksin varustettua veskaa ei ole kävellyt vastaan. Luulen, että on yritettävä korjata tämä pirulainen. 

Siis sellaista epäonnea mahtuu tähän muutoin pumpulinpehmeään elämään. 

Mie lähetin tänään hups vaan harjoittelupaikkahakemuksen. Homma sijaitsisi Tukholmassa ja kestäisi elokuusta vuoden loppuun. Vähän jänskättää että avautuiskohan ovet ja mahdollisuudet täällä oleiluun vielä vähän pidemmäksi aikaa... Mut rauhas koha katotaan. Miulla alkoi myös uusi kurssi, ruotsinkielinen, ja hieman hirvittää miten tulen siitä työmäärästä selviämään kehnolla toisella kotimaisellani. Mut olen päättänyt yrittää, vaikka pientä painostusta Postcolonial perspectives -kurssivalinnan suuntaan on ilmennytkin! Ei kai sitä kieltä opi, jos ei pakkotilanteisiin hakeudu. Sitä paitsi yks mukava italialainen typy jutteli miulle ekan luennon tauolla ja se tarkottaa, ettei ehkä tarvitse istua ja ihmetellä yksin tälläkään kurssilla :) Hyvä tuloo! 

Ylihuomenna mie suuntaan luennolta suoraan lentokentälle ja hurautan Helsinkiin ja sieltä VR:n kyyditsemänä kotikonnuille. Matkalaukullinen tavaraa on tarkoitus kuljettaa jo pois täältä, huomasin nimittäin, että lukuisat vaatteet, joita kaappini tanko kannattelee, eivät vielä tähän mennessä ole löytäneet tietään päälleni. Tuskin siis tulevat niin tekemään jatkossakaan, joten pois pois ja uutta (vanhaa Suomesta) tilalle! 

Miepä palailen taas asiaan uusien kujeiden ja kenties uuden kampauksen innostamana :P Töttöröö siihen asti!